Qué pasa en España....

Aurinkoiset päivät Gandiassa jatkuu eikä vesisadepilviä ole enää näkynyt. Veikkaisin että meillä on täällä jotain tyyliin +27, mutta huomasin tänään sopeutuneeni ainakin vähän enemmän kun olin koulussa farkuilla ja neuletakilla, eikä ollu edes kuuma. Eilen mietittiin tyttöjen kanssa että on se kyllä villiä ku tästä lähin nähdään aina kotimatkalla palmuja. Ja aamulla kun herätään ja mennään terassille niin kattojen takaa pilkistää meri.

Eilen meillä tosiaan oli welcoming dinner ja voin kertoa että se oli paras ateria Espanjassa tähän asti! Siis siihen asti kun pöytään alettiin kantaa grillattuja pikku-mustekaloja ja kalamari (vai kalmari?) renkaita ja simpukoita. Oli kuitenki oikein mukavaa illastaa monen ruokalajin kera ja niin isolla porukalla (vaikka välillä tuntuu että meitä on ihan liian suuri joukko, niin ison joukon keskellä alkaa jo helposti ahdistaa). Eilisiltaa ennen meillä ei ole ollut ruoan kanssa niin hyvä tuuri. Kun mentiin syömään siihen paikkaan jossa mentiin vahingossa ikkunasta sisään niin minun ja Niinan tilaamat lasagnet oli sisältä jääkylmiä. Eikä meidän selvästikään ole tarkoitus ikinä maistaa sitä kuuluisaa valencialaista paellaa. Me on nimittäin yritetty! Meille on jo kaksi kertaa eri ravintoloissa sanottu että eioo kun on yritetty sitä tilata ja kolmannella kerralla saatiin kyllä paellaa... Mutta se oli semmosta normaalia paellaa elikkä rapuja päällä ja matkassa isoja kananpalasia joissa luut sisällä. Arvaappa kaks kertaa söinkö muuta kun riisit ja vihannekset. Ne vaan oli kyllä hyviä! Joten nyt sitten oo maistanu jo paellaa (lausutaan muuten paikallisittain että ’paeja’) Tosisteen, tuotakin paellaa jouduttiin odottamaan melkein tunti.. Niillä on näet tapana että paellaa tehdään vaan tietystä kellonajasta tiettyyn kellonaikaan asti, ilmeisesti paikallisten ruokailuaikojen mukaan.

Kielikurssi on oikein kiva, tai siis että uskon oppivani paljon. Tänään oli eka oikea oppimispäivä ja kyllä minä kans uskon oppineeni! Kerrattiin myös paljon perusasioita, kuten värejä ja numeroita ja olla-verbejä.. Meidän ryhmän opettaja on tosi kiva, son semmonen keski-ikänen paikallinen mies (kotoisin Alicantesta) ja se jopa puhuu englantiakin, joten ihan kaikki ei sentään tule espanjaksi. Mutta kertaakaan ei tullu tunnetta että en ymmärrä, vaikka se oliskin espanjaa puhunut. Opettajan nimi on Lorenzo Lopez, joten erittäin espanjalainen nimenkin puolesta :) Ollaanki loppujen lopuksi kaikki samassa ryhmässä, Iiris siirrettiin meidän ryhmään tänään. Siis tyvär ei ole ikinä espanjaa lukenu ja tuurilla se sai lähtötasokokeesta hirveän monta oikein ja pääsi kolmosryhmään! Eihän se siellä tieten voinu jatkaa kun se ei osaa vielä sanoa muuta kun "hola qué tal" ja "gracias". Mutta tässä opitaan lisää koko ajan :)

Mulla ei ole mitään hajua mitä tulevina päivinä tapahtuu, meillä ei ole muuta aikataulua kun vaan se että miten oppitunnit menee ja sitten on yksi harrastelista. Tuossa vähän mietittiin että varmaan lähdetään käymään retkillä on tarjolla mutta belly dancing tunnit ja muscle buildingit taidetaan suosiolla jättää toisten osaavaan käyttöön. Vaan nyt lähdetään, toivottavasti ainakin, lenkille ja syömään sen jälkeen, kokataan ekaa kertaa. Hasta luego!

P.S: Nyt sielä pitäis näkyä jonku verran kuvia tuola kansiossa vasemmalla :)