Los Angelesissa sataa. Aamulla oli vielä pilvistä, mutta myöhään iltapäivällä sade puhkesi. Olin tänä päivänä kirpputorilla Melrose avenuella ja kuuluisassa The Grove ostoskeskuksessa, ja näistä jälkimmäiseksi mainitussa ollessa ei voinut erehtyä siitä, että joulunaika on käsillä. Harmi kun unohdin taas kerran kamerani kotiin, mutta siellä tosiaan joka kulma oli koristeltu joulukoristein. The Grove on itse asiassa ulkoilmaostoskeskus, ja sen keskellä oli järjettömän iso joulukuusi. Lisäksi siellä oli jouluvalojen ohella Joulupukin paja, jossa pukki otti lapsia vastaan ja kuunteli lahjatoiveita. Täällä on tulossa ensi iltaan joulukuun puolessa välissä Yogi-karhun uusi elokuva, joten joulukoristeiden lisäksi The Groven keskusaukiolla oli puistonvartijan mökki ja minä sekä itävaltalainen kaverini Jules otettiin kuva minusta ja pahvisista Yogi ja Boo boo karhuista. Boo boo on siis se pikkukarhu, joka seuraa Yogia joka paikkaan.
Aika on mennyt taas tosi nopeasti, viikot vain hurahtaa ohi. Nyt kotona arki on palaamassa normaaliin, sillä Jillin työprojekti on nyt ohi. Meillä on ollut viimeiset pari viikkoa minun lisäksi toinen babysitter, mutta nyt häntä ei siis enää tarvita. Harmi, sillä minusta ja babysitteristä kerkesi tulla kavereita, ollaan nähty työajan ulkopuolellakin. Eilen olin esimerkiksi babysitteri-Hannan poikakaverin synttäri-illallisella ravintolassa nimeltä Casablanca. Koko ravintola on omistettu Casablanca-elokuvalle, joten siellä on elokuvan postereita ja maalauksia ja elokuvassa käytettyjä tavaroita. Ravintolan ruoka ei suinkaan ole marokkolaista vaan meksikolaista, mikä on aika hassua.
Viime viikolla, tai siis nyt päättyneellä viikolla, pääsin vihdoin näkemään perheenisä Adrianin toimiston. Adrian siis tosiaan on töissä elokuviin visuaalisia efektejä tekevällä yhtiöllä, on sielä kuulema manageri/muuten vähän korkeammalla tasolla. Koko laitos koostuu monesta hallista, ja paikka on tarkoin vartioitu. Päästiin näkemään vain osa koko paikasta, sillä jotkut tilat on vierailijoilta kiellettyjä, koska niissä työstetään toistaiseksi vielä salaisia elokuvaprojekteja. Tässä kaupungissa elokuvabisnes on tarkkaa. Joka tapauksessa, pelkästään se tila mitä nähtiin, oli hieno. Paikka oli tosiaan iso halli, jossa oli pieniä toimistokoppeja ja looseja. Hirveän viihtyisän tuntoinen paikka kuitenkin, varsinkin kun siellä on paljon elokuviin liitttyvää materiaalia. Siellä on yhdellä seinällä kaikkien elokuvien posterit, joiden efektejä yhtiö on tehnyt. Lisäksi siellä täällä on elokuvissa tai niiden tekemisessä käytettyä lavastetta. Näin esimerkiksi yhden Titanicin pienoismallin, mitä on käytetty kohtauksia rakennettaessa. Tosisteen, olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa. Nyt viime aikoina Adrian ja kumppanit on työstäneet elokuvaa Tron, joka näyttäisi olevan melko iso täällä. Suomessakin se taitaa alkaa pyöriä joulukuun puolesta välistä. Pitänee se itselläkin käydä katsomassa, ihan vaan koska Digital Domain on tehnyt efektit siihen.
Huomenna on rakkaan kotomaan itsenäisyyspäivä. Minä olen aina ollut patrioottinen, mutta niin minusta kyllä kaikki suomalaiset on. Faktahan on, että Suomi on maailman paras maa - se ei kylläkään tarkoita sitä, että haluaisin siellä aina asua.. mutta paras se on silti. Joka vuosi siis olen aina jotenkin halunnut kotimaan syntymäpäiviä juhlia. Tänä vuonna sitten päädyin siihen, että kokkaan perheelleni illalla kotoisasti makaronilaatikkoa ja jälkiruoaksi kahvia (tai no nei varmaan pysty juomaan kahvia enää siihen kellonaikaan, että ne varmaan päätyy teehen) ja korvapuusteja. Ja Suomenlipun meinaan askarrella ruokapöytään ja yritän löytää Sibeliusta taustalle soimaan. Päädyin makaronilaatikkoon, koska a)itse ikävöin sitä b)en oikeen keksiny muuta perusruokaa c)en oikeen osaa tehdä mitään muuta d)en oikeen osaa edes tehdä makaronilaatikkoa, mutta yritän silti. Joka tapauksessa, minusta tuntui että jotain on pakko itsenäisyyspäiväksi järjestää. En suostu siihen, että se olisi vain normaali päivä muiden joukossa. Kyllä suomalaisen pitää yksi päivä vuodessa omistaa itsenäiselle kotimaalleen, olipa tämä sitten missä maailman kolkassa vain. Toivottavasti en onnistu aiheuttamaan täydellistä katastrofia keittiössä.
Niin, jos joku on tätä minun blogia seurannut niin tietää, ettei meillä vietetä täällä kotona joulua. Sen sijaan meillä on Hanukka. Hanukka on itse asiassa nyt menossa, se alkoi tänä vuonna 1. joulukuuta ja kestää 8:een päivään asti. Hanukkaa vietetään öljyihmeen muistoksi, eli kun joskus Vanhan Testamentin aikoihin jonkun kapinan jälkeen temppeli Jerusalemissa haluttiin ottaa uudelleen käyttöön ja tämän merkiksi haluttiin sytyttää menorah-kynttelikköön (tämä on se hassu kynttelikkö jonka kuva monesti näytetään kun puhutaan juutalaisuudesta), öljyä olisi pitänyt riittää liekin sytyttämiseksi vain yhdeksi päiväksi mutta ihmeen kaupalla sitä riittikin kahdeksaksi päivää. Hanukkaa juhlitaan sytyttämällä joka päivä menorah kynttelikköön uusi kynttilä (meillä ei kylläkään tätä tehdä kun ei tiedetä missä varastojen kätköissä koko kynttelikkö on eikä löydetty kaupasta uutta vaikka etsittiin nopeasti), syödään perunasta tehtyjä pieniä lättyjä nimeltä latkes (jotka on hyviä, niihin päälle pistetään joko omenasosetta tahi hapankermaa) ja annetaan lapsille pieniä lahjoja joka päivä (eeei me oikeen ole tehty tätäkään, jossain välissä kai juhlan ollessa lopussa pidetään perheen kesken pieni lahjanjakotilaisuus). Mutta meille ei hommata joulukuusta eikä jouluvalojakaan tule. Eikä tartte kuunnella joululauluja! Enkä minä kaipaa joulukoristuksia yms oikeastaan. Jos olisin kotona Posiolla niin totta kai ne pitäisi olla, mutta täällä tilanne on jotenkin niin erilainen. Tämä on siis ensimmäinen jouluni Lapin ulkopuolella ja kerta olen jo hyväksynyt että se tulee olemaan erilainen, niin olkoon sitten kanssa ihan kokonaan erilainen.
Mutta takaisin Hanukkaan, Hanukka siis loppuu nyt keskiviikkona ja meidät on kutsuttu jonnekin jonkun kotiin isolle Hanukan päätösillalliselle. Saa nähdä mitä se sitten on.
Tässäpä näitä meikäläisen kuulumisia. Naapurin palmussa on tosiaan jouluvalot, ja parin talon päässä niiden pihapalmussa roikkuu iso, vähintään metri kertaa metri punainen joulupallo. Joko niillä on hyvä huumorintaju tai ne on yliampuvia. En tiedä kummasta on kyse. Monessa talossa on muuten näkynyt jo sisällä iso, valmiiksikoristeltu joulukuusi. Mutta kellään ei ole tekolunta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti